Anteeksi tämä pitkänpitkä tauko, mutta kun koulu alkoi niin pelaaminen ja tietokoneella oleilu jäi vähemmälle. Seuraavan osan koitan tehdä vähän nopeampaa, mutta muista en vielä lupaile. Nyt sitten osaan:

Seuraava päivä alkoi kohtalaisen hyvin. Kaarinan siivoskeli likaantuneita pöytiä ajatuksissaan. Kovin hiljaista oli ollut sen jälkeen, kun Kaarina sekosi pahan kerran.

Siirillä asiat olivat kohtalaisen huonosti, tai jos ajatellaan positiivisin mielen oli tuttavuus pöntön kanssa iloinen uutinen tulevaan.

Kaarina oli täydessä työntouhussa. Nicolla oli jälleen kerran päässyt pikku plöräykset housuun ja niinpä hoitopöydällä vierähti tovi.

Myöhemmin illalla Siiri opetti pojalleen puhumisen alkeita. " Sano äiti. Sano äiti, kukkuu äiidin oma pikku poooika." No vihdoinhan se äiti sanakin opittiin tosin nyt Nico toitottaa ympäri taloa "Äätti, äätti"

Niin suloisia kuin ne pikkulapset ovatkin on niillä myös tapana kasvaa. Onnistunut kasvu vaatii rakkautta, rajoja ja elämänopettelua. Nico onnistuikin kasvussaan ja taputti itselleen riemastuneena.

Niin myös isosisko Sari astui elämässään uuteen vaiheeseen. Sarilla olikin nyt mahdollisuuksien maailma, valinnat nyt vaikuttaisivat hänen koko loppuelämään. Sarin tavoitteeksi tuli perhe. Tytöllä olisikin nyt hyvät mahdollisuudet tulevaisuuteen, kunhan hän osaisi niitä hyödyntää ?

Ohhoh, onpas sen Siirin vatsa päässyt pyöristymään. Mahtaakohan sieltä olla tulossa tälläkertaa tyttö vaiko poika?

Olihan uutinen aikamoinen pommi. "Että tähän oravanpyörään vielä lisää pieniä tepastelijoita."

No kauaa ei tarvinnut

En ehtinyt tehdä osaa eilen, joten se tulee nyt tässä. Viimeosassa jäimmekin odottamaan mitä Kaarina keksii Jannen varalle!

Kaarinan suunnitelmissa oli saada Janne syylliseksi heidän väliseen lemmiskelyyn. Valitettavasti Kaarina ei ollut suunnitellut asioita kovinkaan etukäteen ja hänen ja Siirin välille syntyikin tappelu Kaarinan koittaessa lietsoa Jannea.

Tappelu päättyi Kaarinan voittoon, mutta eipä sillä paljon voi kehuskella, kun menettää hyvän ystävyyden isosiskoonsa ja välit ovat umpitulehtuneet.

Tappelun jälkeen Siiri tuskailee haavojensa kanssa: " Mitä se nainen saikaan oikein aikaiseksi, mitä ihmettä hän oikein kuvittelee? Tämännäköisenä en kyllä töihin voi mennä! Parasta mennä suorinta tietä puhdistamaan haavoja. "

 

Töissä Siirillä ei oikein sujunut, ajatukset laukkasivat muilla mailla. Mielessä olikin pyörinyt koko illan tappelu siskon kanssa. " Riivattu! Mitä minä oikein kuvittelin kun otimme yhteen Kaarinan kanssa. Sitä naista saa kyllä todenteolla karttaa, kun sellainen kissanainen ja miestennielijä hän onkin! Että Janne olisi lähennellyt häntä kohtaan, ja pyh! "

Illan aikana Kaarina oli kuntoillut oikein todenteolla. " Nyrkkeily ja voimanharjoittelu ei ole pahitteeksi. Vielä minä näytän! Kaarina not giving up! "

Janne oli oikein tyytyväinen, kun Kaarina oli epäonnistunut ja saanut Siirin vihat päällensä. Hänellä ei ollutkaan mitään pelättävää sillä hän tiesi ettei Siiri heti voinut unohtaa tapahtunutta, joten Kaarinan oli turha yrittää selittää Siirille mitään. Janne saisikin lisäaikaa miettiä mitä oikein tekee asian suhteen! Ainakin hänellä oli vielä hyvät välit tyttäreensä Sariin ja Sari ei ollut aikuisten riidoista moksiskaan.

Sari oli välttämättä halunnut nukkua vanhempien sängyssä. Herättyään hän halusi heti tervehtiä pikkuveljeään Nicoa.

Noustuaan ylös ja tervehdittyään Nicoa, Sari asteli olohuoneeseen katsomaan oliko kukaan vielä hereillä. Ketään ei vielä aamu-kuudelta ollut ylhäällä, joten Sari saikin nauttia rauhallisesta ilmapiiristä.

Sarin arvosanat olivat huippuluokkaa ja siitä taisi johtua myös tytön aktiivinen lukeminen vapaa-aikana. Sari nautti lukemisesta itsekseen aamuisin, jolloin päivä oli vasta alussa.

Pukeuduttuaan ja ennen koulubussin saapumista Sari iloitsi puhaltaessaan saippuakuplia. Aikuiset eivät vieläkään olleet hereillä, joten nämä taisivat olla rauhallisimmat hetket kotona ennen viikonloppua.

Hetkeä myöhemmin Kaarina nousi ylös ja alkoi kuntoilemaan. Kunnon täytyisi olla huippukunnossa ja mielikin varmasti avartuisi kunnon virkistyttyä. Valitettavasti kiloja oli kertynyt muutama liikaa, joten oli ahkeroitava enemmän. Tuskissaan Kaarina lietsoi Siiriä: " Siihen kuntoon, jossa Siiri on, en halua joutua. Vetävän näköinen on oltava tilanteessa kuin tilanteessa! Vielä muutamia tehokkaita rutistuksia ja terveellistä ruokaa niin kyllä kait se sitten jo riittää. " Näin Kaarina ajatteli. Saa nähdä miten neitokainen pystyy pitämään kuntonsa yllä ja eristettyä liikakilot, kun makean syöminen ongelmiin on riistäytynyt käsistä.

Pian kuitenkin Kaarina lopetti ahkeroinnin ja ryhtyi tanssahtelemaan kuvitellun luudanpätkän kanssa. " Hihiii, heehehheeee, hihhiiiii " Hirveä hihitys valtasi Kaarinan mielen. Mielenterveys alkoi rakoilla aika pahasti. Miehen kipeä nainen vajoi yhä kauemmas ajatuksissa.

Illan tullen.... Kaarinan ollessa omissa maailmoissaan, Sarin ollessa ystävänsä luona ja Jannen puuahstellessa omia asioitaan ja hoitaessaan Nicoa, Siiri kuntoili yrittäen saada raskauden aikana kertyneet ylimääräiset kilot pois.

No pian loppuivat rouvan kuntoilut, kun nälkä yllätti. Spagetti valmistuikin Siiriltä käden käänteessä, sillä sitä oli tullut syötyä raskauden aikana ja siitä oli myöskin muodostunut lempiruoka.

Rauha ei kauan maassa ollut! Kaarina kippasi vedet Jannen päälle ja vannoi ikuista kostoa! " Hulluko sinä olet? Mitä pahaa olen tehnyt? " Janne ärjyi " Sinä senkin luuseri, vielä minä sinulle näytän! Tämä on vasta alku! "

" Öööö yyötötö ooooo "  Jotain oli pahasti vialla...

Kaarina sekosi ongelmistaan, josta Janne riemuitsi innoissaan!

Siiri ei kuitenkaan ollut kostonkierteessä ja kutsuikin siskonsa avuksi psykiatrin. " Pian mielesi kyllä kohoaa. Muutama päivä toisissa maisemissa ei olisi pahitteeksi tai juttelu jonkun ulkopuolisen tai ystävän kanssa. " Tohtori neuvoi Kaarinaa myös lemmenasioissa ja lupasikin että neito paranee pian. Siiri ei kuitenkaan ollut vielä valmis auttamaan siskoaan puhumalla, mutta jotain hänen kyllä olisi tehtävä, olihan kyseessä sentään oma sisko. Ei Siiri sentään niin julma ollut!

" Ihan tyhmää kun noi vaan tappelee. Mä en ainakaa sitten isona halua tapella kenenkään kanssa. Musta tulee lääkäri ja mä autan ihmisiä. " Pikku-Sari ei sentään vielä ollut sekaantunut mihinkään juonitteluihin. Hän olikin reipas, iloinen ja tunnollinen oppilas, joka aikoi saavuttaa tulevaisuudessa unelmansa! Hänellä ainakin vielä oli toivoa, kunhan ei teini-iän ongelmia ilmaantuisi..?

Tähän päättyy tämä osa. Aika vähän tuli kuvia, mutta ensiosasta tulee luultavasti pidempi. Olen pelannut neljännen osan jo valmiiksi ja se ilmestyy luultavasti viikonloppuna tai ensiviikolla. Koulu alkaa tiistaina joten tulevat osat eivät ilmesty niin usein, en kuitenkaan ole lopettamassa Mäkelöitä vaikka osien tekeminen saattaisikin venyä. Tämä oli nyt tälläinen pikapika osa, mutta ensi osassa tapahtuu! Kommettía vaan tulemaan, niin ruusuja kuin risujakin!

 

 

 

 

Eli tässä osassa pääsette näkemään Mäkelöiden arkea, vaikeita suhdekiemuroita ja uuden tulokkaan syntymisen.

Tästä se sitten alkaa. Jannella on hankaluuksia ruoanlaiton kanssa, hän kärventääkin spagettiannoksensa ja joutuu tyytymään vain purkilliseen appelsiinituoremehua.

Pian kuitenkin Janne piristyy, kun Kaarina aloittaa tyynysodan hänen kanssaan. Janne ottaa tämän vain hullutteluna, mutta mitenköhän on Kaarinan laita?

Ohhoh! Jannen ja Siirin petipuuhat ovat tuottaneet tulosta ja Siiri on vihdoin raskaana! Pian Sari saakin hartaasti toivovansa pikkuveljen tai -siskon.

Janne on täpinässä, kun huomaa Siirin vatsan kasvaneen. Hän viisookin Siirin mahaa ja vitsailee: "Siellä se meidän Ville potkii." Tähän Siiri vastaa: " Jos se on poika niin Villeä siitä ei ainakaan tehdä!"

Naapurustoon on muuttanut komeahko nuori mies. Kukakohan aikoo näppinsä häneen laittaa?

No arvantenkin Kaarina. Hän suuntaa oikopäätä naapuriin ottamaan selvää miehestä. Mies vaikuttaa fiksulta ja iloiselta ja hän esittelee itsensä Claus Häröksi. Heidän välille voisikin ties mitä kehittyä! Vihdoin Kaarinakin voisi jättää Jannen rauhaan...

..Mutta lemmenkipeä neitokainen ei kutenkaan ole sitä mieltä, miehiä voi olla vaikka joka sormella! Jannen vastusteluista huolimatta Kaarina on saanut viimein Jannen pauloihinsa! Janne ei voikkaan enää vastustella Kaarinaa!

Janne ei aio kuitenkaan alkaa Kaarinan kanssa ihan vakavissaan. Häntä kiinnostaa myös oma vaimo, lapsi ja mahassa kasvava vauveli. Hän leperteleekin Siirin vatsalle: "Tui, tui, siellä se meidän pieni rakkauspakkaus on!" Siiri katselee miestään ihaillen.

Siiri ei ole mikään rampa vaikka onkin raskaana. Perheen on saatava elantoa, joten Siiri painelee kovia yövuorojakin, onhan heillä kohta jo viisi suuta ruokittavana, kun ei Kaarinakaan ole töissä vaan asustelee siskonsa nurkilla ilman omia tuloja.

No kyllähän se Kaarina jotakin tekee siitä hyvästä, että asuu talossa. Hella ja pesuallas ovat päässeet likaantumaan kun ei Jannekaan löyhkää rakastavana siivouksesta välitä. Kaarina haaveilee kuitenkin Jannesta puunatessaan hellaa: "Väliäkö sillä onko hän siivousintoilija vai ei!"

Raskaiden yövuorojen jälkeen Siiri on rättiväsynyt! Hän unohtaa ruoan uuniin ja siitä syttyykin tulipalo! Pöydälle on taas kerääntynyt pilaantuneita ruokia!

Jollain muullakin on tainut hieman kärventyä ruokaa.

Viimeisillään raskaana oleva Siiri joutuu syömään nyt tiuhaan tahtiin, hän miettiikin: "Hmm..pitäisiköhän ottaa vain jotain kevyttä vai söisinkö kunnon aterian..?"

No, Siiri päätti syödä kunnon aterian, joka oli kuitenkin terveellinen. Vauvan syntymän lähestyttyä Siiri siivoilee innokkaasti. Pitäähän kodin olla puhdas, kun uusi tulokas tulee!

Sari harmitteli aiemmin arvosanojaan, jopa voimasanoin! Nyt kuitenkin tyttö on saanut nostettua asrosanansa huipputasolle, lienee syynä ollut hänen ahkera läksyjen lukeminen ja pänttääminen.

Eräänä yönä Siiri on ollut hereillä monia tunteja ja tuntee nyt vauvan liikeet jo erittäin tiuhaan tahtiin! "Supistukset tulevat muutaman minuutin tahtiin, tämä vauva syntyy tässä ja nyt!" Sairaalaan ei ehditä, Siiri ulvoo ja ponnistaa sitten oikein kovasti Kaarinan käskystä. Maailmaan putkahtaa...

...Suloinen poikavauva, joka saa nimekseen Nico. Janne kehuskelee: "No poikahan se sieltä tuli! Jos ei Ville niin sitten Nico ceellä." Siirillä ei ole siihen mitään moitittavaa, saihan hän päättää Sarin nimen, tietenkin Janne antoi mielipiteensä, mutta piti itsekkin Sari-nimestä. Siirilläkään ei ole moitittavaa Nico-nimen suhteen ja poika näyttääkin ihan Nicolta!

Siiri hoivaa pikkuista Nico poikaa! "Tui, tui, äidin pikku maitopoika."

Kaarinakin pääsee hoitamaan siskonpoikaansa. Nico nukahtaakin Kaarinan syleilyyn ja sen jälkeen hän viekin pojan suoraan pehkuihin.

Seuraava päivä ei ala Kaarinalla ainakaan kovin hyvin, hän on toisaalta surullinen ja toisaalta iloinen Nicon syntymästä. Taka-alalla oleva Siiri jynssäilee onnellisena äidin-intoa puhkuen!

Päivän päälle ei kaikki kuitenkaan suju Siirilläkään hyvin. Hän sytyttää toisen tulipalonsa tässä talossa. "Apua, apua!" Siiri huutaa ja pian paikalle rientää urhea palomies.

Kaarina on surullinen kun Janne on ottanut taas etäisyyttä. Kaarina muistelee mielessään Jannen sanoja: "En voi jatkaa tätä. Tämä ei alunperinkään ollut oikein, en saisi heilastaa vaimoni siskon kanssa! Olen onnellinen Siirin ja lasten kanssa, joten tämä loppuu tähän, oikeastaan meillä ei ole koskaan ollutkaan mitään ja auta armias jos Siiri kuulee tästä. Se ole sinä, SINÄ joka lähtee tästä talosta jos Siiri jotain kuulee!" Kaarina on murtunut Jannen sanoista, hän vajoaa alaspäin ja suunnittelee jo kostoa!

"Ehkäpä voisin kertoa jotain Siirille, jotain joka saisi näyttämään Jannen syylliseltä, se olisi sille ketaleelle oikein! Kehtaa minulle tulla sanomaan jotain niin törkeää ja mitä hän oikein itsestään luulee!" Kaarina suunnittelee kostoa Jannelle, häntä ei noin vain ilman "takuita" jätettäisi!

Ensi osassa sitten näette mitä Kaarina suunnittelee Jannen varalle vai suunnitteleeko ollenkaan? Kommenttia saa laittaa ja mielellään otan sitä vastaan. Linkitystäkin saa pyytää ja toivon vastalinkitystä. Mäkelöillä ei ole vielä kovin lukijoita joten tulevaisuus voi olla vaakalaudalla.? Kuvia tulee lisää tulevaisuudessa ja jos Mäkelät jäisivätkin tauolle jossain vaiheessa jatkan heillä silti pelaamista joten comeback on yksi mahdollisuus!

Tästä alkaa Mäkelöiden tarina.

Tässä on Mäkelöiden perhe. Perheeseen kuuluu Siiri, Janne, Kaarina ja Sari.

Perhe osti talon kaupungin laitamilta. Tässä talo ulkoa...

...ja tässä sisältä.

Nyt päästään esittelyihin. Tässä Siiri, hän on perheen pää. Siiri on perhetavoitteinen ja pitää urheilusta ja meikeistä. Siiri myös rakastaa työtään lainvalvontauralla ylikaiken. Vaikka Siiri on hieman pyöreähkö hän pitää silti terveellisistä elämäntavoista. Siirin horoskooppi on härkä.

Tässä puolestaan on Janne, Siirin mies. Janne tosin on työtön ja on tähän asti hoitanut perheen Sari-tyttöä kotoa käsin. Janne on perhetavoitteinen ja pitää löyhkästä ja urheilusta. Janne on horoskoopiltaan leijona.

Tässä seisoskelee Kaarina, Siirin pikkusisko. Kaarina on työtön ja asustelee siskonsa nurkilla. Kaarina on rakkauden kipeä romantikko, Siiri saakin usein hieman hillitä Kaarinan menoja, kun ei tulojakaan ole.

Tässä on tämän perheen tanssitaiteilija Sari Siikander alias Sari Mäkelä. Sari on iloinen ja toimelias lapsi, joka toivoo itselleen sisarusta ylikaiken.

Pian olikin Sarin ensimmäisen koulupäivän aika, perhe oli saanut varoillaan ostettua pienen VrumVrum sähäkän jolla Janne kävi heittämässä tyttärensä kouluun.

Kaarina koitti päästä juttuun Jannen kanssa..

..aluksi kaikki sujui ongelmitta, Kaarina kehuskeli pienen flirtin pohjalta Jannea, joka otti sen ihan iisisti..

..mutta jälleen kerran toivoton romantikko eteni liian nopeasti, Janne antoi heti pakit, kun tajusi lemmenneidon ajatukset. Olihan hän Siirin sisko joten mitään vispilänkauppaa ei suvaitsisi syntyä.

Mäkelöiden pihaan tassutteli myös usein tällaisia Volokkeja.

"Yök" Siiri ajatteli nähtyään ikkunasta yhden karmean Volokin. "Tuollaista ei ainakaan meille oteta."

"Vihii, mä oon hyvä tässä!" Kaarina hihkui siskolleen jolla näytti olevan hieman kiire...

Nooh, tännehhän sillä Siirillä näytti olevan kiire. Pariskunta sulkeutui makuuhuoneen puolelle. "Voi Janne et tiedäkkään kuinka paljon rakastan sinua... Niin paljon, että voisin syödä sinut suihini Hanipuppelipöö." Siiri leperteli miehelleen. "Mmm..." Janne vain myhäily tyytäväisenä Siirin rakkaudenosoitukselle.

WooHoo! Jalat näkyy kun aviopari on pelehdystuokiollaan.

"Minä rakastan maalaamista ja tätä nallea" Kaarina selitti innoissaan siskolleen.

Ensimmäinen koulupäivä oli loppunut ja Sari asteli iloisin mielin bussista ulos, ainakin toistaiseksi. Hän moikkasi ja kiitti kuskia vielä ennen kuin ovet sulkeutuivat.

"Voihan lempo, mitenkäs minä nyt tällaisen arvosanan sain, odotin vähän parempaa, mitähän äiti ja isäkin sanovat tähän, Kaarinasta ei niinkään ole huolta, kun hän itse on sellainen hulivili." Sari mietti itsekseen.

"S*atanan nalle!" Sari suorastaan karjui kun oli niin pettynyt itseensä, ettei leikkikään sujunut! Perheen prinsessa ei ollut nyt kyllä todellakaan mikään prinsessamainen vaan pikemminkin pieni öykkäri.

"Hyi hyi Sari, ei saa kiroilla." Kaarina mutisi siskontytölleen, vaikkei ilme siitä hapan ollutkaan vaan ihan jostain muusta...

Tähän päättyi ensimmäinen osa. Teksti ei ole vielä kauhean selkeää ja kuviakin on aika vähän. Tulevissa osissa tapahtuu enemmän ja tämähän on vasta aloitusjakso kommenttia saa laittaa ja linkitystä pyytää (linkitän pääsivulleni) ja parannusehdotuksia otetaan vastaan mielihyvin!